Artikkelit

Palveluväylästä lyhyesti

Blogitekstit • Digitalisaatio • Teknologia

Palveluväylä on hämäävästi nimetty tiedonsiirtoalusta, joka nimestään huolimatta ei perustu ESB (Enterprise Service Bus) -malliseen integraatioon vaan X-ROAD-teknologiaan. Teknologia on alunperin Viron sähköisen hallinnon toimintoihin kehittetty integraatioratkaisu, joka on myöhemmin julkaistu avoimena lähdekoodina. Nykyään sen kehityksestä vastaa Nordic Institute for Interoperability Solutions (NIIS.org). Sähköisellä hallinnolla tarkoitetaan Internetiin tuotuja julkisia palveluita. Käytännössä voidaan puhua julkisen hallinnon Internet-käyttöliittymistä. Tyyppilisiä sähköisen hallinnon tarjoamia asiointipalveluita ovat vero-, sosiaaliturva- ja päätösasiat.

X-ROAD teknologia tarjoaa vakioidun ja tietoturvallisen tavan siirtää tietoa eri osapuolien välillä. X-Road koostuu liityntäpalvelimista (secure server) ja keskuspalvelimista (central server). Keskuspalvelin vastaa hallinnoinnista, lokituksesta ja varmentamisesta – liityntäpalvelimet taas toimivat kuluttajien (consumer) ja tuottajien (producer) välillä tiedonsiirrossa. Palveluväylän toiminnasta ja ylläpidosta vastaa Digi- ja väestötietovirasto.

Kuten arvata voikin, palveluväylään liittymistä varten tarvitaan oma liityntäpalvelin. Liityntäpalvelimen pystyttäminen on nykyään hiukan käsittelyajoista riippuen helppo ja nopea toimenpide. Liityntäpalvelinta pystyttäessä luodaan allekirjoitus- ja autentikointivarmenteet, jotka toimitetaan DVV:lle allekirjoitettaviksi. DVV:n allekirjoittama varmenne mahdollistaa liityntäpalvelimen liittämisen keskuspalvelimeen. Tämän jälkeen muita palveluväylän alipalveluita voidaan lisätä omien palveluiden käyttäjiksi. X-Roadin liityntäpalvelinta hallitaan web-käyttöliittymän kautta.

Palveluväylällä on olemassa kolme eri ympäristöä: FI-DEV, FI-TEST ja FI. Näistä kolmesta FI on tuotantoympäristö; muut ovat testauskäyttöön. Kehitysympäristö eli FI-DEV on avoin kehitysympäristö, johon voi hakea käyttöoikeuden myös yksityishenkilönä. FI-TEST on taas enemmin testiympäristö, joka vaaditaan palveluiden toimivuuden testaukseen ennen tuotantokäyttöä.

Liityntäpalvelimen ja siihen liittettävän palvelun väliin on tarpeiden mukaan hyvä liittää sovitinpalvelu, joka hoitaa WSDL-kuvauksen (=teknisen kuvauksen) mukaisen parsinnan kutsuille ja palauttaa oikeassa SOAP-muotissa kyselyn vastauksen. XRD4J -javaliitännäisellä tämä on helppo implementoida.

Kaiken viranomaisten välisen tiedonsiirron tulisi tapahtua nykyään palveluväylän kautta, mutta se tarjoaa myös yksityisille toimijoille vakioidun ja luotettavan tavan tiedonhallintaan. Jos teillä on tarvetta erillaisille ratkaisuille liityntäpalvelimista adaptereihin, me Joinexilla mielellään autamme sinua helpottamaan arkeasi.

Saavutettavuus tekee digitaalisesta maailmasta paremman

Blogitekstit • Digitalisaatio • Verkkopalvelut

Tänään vietetään kansainvälistä saavutettavuuspäivää! Suomessa väestö ikääntyy ja yli miljoonalla suomalaisella on vaikeuksia verkkopalvelujen käytössä. Tänäänkin on siis hyvä syy pohtia, miksi saavutettavuus on tärkeää, ja mitä etuja se tuo yrityksen liiketoiminnalle. Saavutettavuus tarkoittaa lyhyesti sitä, että kuka tahansa, taustastaan ja vammoistaan huolimatta, pystyy käyttämään verkkopalveluita. 

Yhä useammat palvelut ovat saatavilla myös verkossa. Tilastokeskuksen mukaan yli 80 prosenttia 16-89-vuotiaista suomalaisista käyttää internetiä useasti päivässä, ja yli puolet käyttää internetiä ostosten tekemiseen. Selvityksen mukaan internetiä käytetään yleisimmin viestintään, medioiden seuraamiseen, ostoksiin sekä asioiden hoitamiseen. Näiden lukujen jatkuva kasvu kertoo myös verkkopalveluiden käytön lisääntymisestä. 

Tämän kasvusuunnan itsessään pitäisi jo herättää palveluntarjoajien huomio: kun yhä useampi käyttää verkkopalveluita, palveluntarjoajan tulisi varmistaa, että palvelu on kaikkien käytössä. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa julkista sektoria ja osaa yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioista noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia. Tulevina vaatimuksina esimerkiksi verkkokauppojen tulee olla saavutettavia 2025 mennessä – muutoin laajoja velvoitteita yksityiselle sektorille ei ole. Velvoittavuuden puute ei mielestäni kuitenkaan ole peruste saavutettavuuden huomiotta jättämiselle, sillä saavutettavuus lisää yhdenvertaisuutta ja tuo mukanaan kilpailuedun.  

Kun palvelusi on saavutettava, yhä useampi pystyy käyttämään palvelua – samalla potentiaalisten asiakkaiden määrä kasvaa. Saavutettavuus tekee palvelusta helppokäyttöisemmän kaikille, mikä puolestaan parantaa asiakaskokemusta. Saavutettavuus on etu myös hakukoneiden kannalta: Google nimittäin arvostaa sivustoja, joita on helpompi käyttää ja ymmärtää. 

Miten palvelusta voisi sitten tehdä saavutettavan? Mielestäni parasta on tarttua saavutettavuuteen heti alusta alkaen, eli huomioida se jo palvelua rakennettaessa. Myös jo olemassa olevan palvelun saavutettavuutta voidaan parantaa. Edistitpä saavutettavuutta kummassa tilanteessa tahansa, tee se aina asiantuntijan kanssa. Osaava saavutettavuusasiantuntija auttaa sinua korjaamaan ja kehittämään palveluasi. Sen lisäksi opit itse saavutettavuudesta ja voit jatkossa huomioida sen helpommin! 

Saavutettavuus ei ole irrallinen käyttäjä- ja asiakaskokemuksesta, vaan se hyödyttää aivan kaikkia. Saavutettavuus kannattaa ottaa osaksi yrityksen omaa digitaalista strategiaa, jottei yritys tietoisesti jätä osaa asiakkaista palvelun ulkopuolelle. Saavutettavuus ei ole turhaa vouhotusta, vaan keino tehdä digitaalisesta maailmasta parempi ja helpompi – ihan meille kaikille.