Kyyhky – helppokäyttöinen palvelu viranomaisviestintään

Caset •

Kyyhky – sujuvampaa viranomaisviestintää

Miltä näyttää yritysten toiminnanohjaus 2020-luvulla?

Blogitekstit • Digitalisaatio • Teknologia

Sanasta toiminnanohjausjärjestelmä, lyhemmin ERP, tulee ensimmäisenä mieleen raskas ja vaikeakäyttöinen tietojärjestelmä, joka yrityksen toiminnan sujuvoittamisen sijaan lähinnä hankaloittaa sitä. ERPit (Entreprise Resource Management) ovat kuitenkin viimeisen parin vuoden ajan eläneet murrosvaihetta, jota koronapandemia on entisestään kiihdyttänyt. ERPin tarkoituksena on aina ollut parantaa yrityksen liiketoimintaa: se on ollut työkalu niin talouden kuin tuotannon ja jakeluketjun hallintaan. Vanhat on-premises-toiminnanohjausjärjestelmät ovat kuitenkin vaatineet yritykseltä resursseja sekä järjestelmän käyttöönotossa että sen ylläpidossa, joista vastuu onkin usein kasautunut ”IT-puolelle” yrityksen muiden työntekijöiden jäädessä ihmettelemään järjestelmää ja sen tuomia ”etuja”. 2020-luvulla toiminnanohjausjärjestelmät eivät kuitenkaan ole enää näitä 90-luvun ATK-tuulahduksia – ne ovat ketteriä yrityksen bisnestä buustaavia järjestelmiä! 

Itsestään selvin ja yksi näkyvimmistä muutoksista toiminnanohjauksessa on palvelujärjestelmien muuttuminen pilvipohjaisiksi. Vanhoissa on-premises-ratkaisuissa yritystä kuormittavat käyttöönottokustannusten lisäksi kiinteät laite- ja käyttökustannukset, minkä vuoksi esimerkiksi startup-yrityksellä ei välttämättä ole mahdollisuutta tai halua sijoittaa kalliiseen järjestelmään. Pilvipohjainen palvelu mahdollistaa yritykselle sekä nopean käyttöönoton että matalammat kustannukset, kun yritys maksaa palvelusta kuukausittain vain käytön mukaan. Toinen ja yksi keskeisimmistä pilvipohjaisuuden eduista on se, ettei yrityksen itse tarvitse huolehtia järjestelmän ylläpidosta tai päivityksistä – palveluntarjoaja pitää järjestelmän kunnossa ja ajan tasalla.  

Koronaviruspandemian myötä yrityksillä on tarve yhä paremmalle ja tarkemmalle riskienhallinnalle sekä resurssien ohjaamiselle mahdollisimman tehokkaasti. Samalla etätyön määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Pilvipohjainen ERP mahdollistaa palvelun käytön ajasta ja paikasta riippumatta. Nykyaikainen ERP ei ole siis enää IT-osaston käyttämä järjestelmä, vaan liiketoiminnan ohjaukseen voivat osallistua kaikki yrityksen tekijät ja sidosryhmät, jolloin tiedon kulku tapahtuu ilman mutkia ja viivästyksiä. Toiminnanohjausjärjestelmä takaa luotettavan ja tarkan tiedon reaaliaikaisesti – ja juuri siihen yrityksen tulisikin päätöksentekonsa perustaa! Ajantasainen data mahdollistaa sekä toiminnan ennakoinnin että muutokset toimintaan lyhyelläkin varoitusajalla. 

Yksi nykyaikaisten toiminnanohjausjärjestelmien eduista on kerätyn datan analysointi tarkoituksenmukaisesti ja tarkasti. Kun päätöksiä yrityksessä halutaan tehdä tietoon nojaten, on tarve analyysiperusteisille ratkaisuille: yritykset, jotka käyttävät analysointityökaluja, tekevätkin kaksi kertaa todennäköisemmin vahvaa taloudellista tulosta, viisi kertaa todennäköisemmin kriittisiä ratkaisuja nopeasti ja kolme kertaa todennäköisemmin toteuttavat tehtyjä päätöksiä ja suunnitelmia tehokkaasti! Pääsy reaaliaikaiseen dataan ja sen analyysiin tuo toisin sanoen merkittäviä hyötyjä yritykselle. Toimintavarmuuden ja ketteryyden lisäksi data-analyysi parantaa bisnestä mahdollistamalla paremman asiakaskokemuksen tarjoamisen. Yritys voi seurata esimerkiksi asiakkaan ostohistoriaa ja kulutuskäyttäytymistä, jolloin yritys voi lisätä sekä myyntiään että sitoutumista toimimalla asiakkaan mieltymysten mukaisesti. 

2020-luvulla ERPin ehdottomia etuja on se, että palvelu on räätälöitävissä yrityksen yksilöllisten tarpeiden mukaiseksi, ja sen käyttöä voidaan laajentaa uusiin kohteisiin tarpeen mukaan. 2020-luvun ERP on käyttäjäkeskeinen, joustava ja saavutettava – työkalu, joka on suunniteltu yrityksen kaikkien työntekijöiden käyttöön! 

Palveluväylästä lyhyesti

Blogitekstit • Digitalisaatio • Teknologia

Palveluväylä on hämäävästi nimetty tiedonsiirtoalusta, joka nimestään huolimatta ei perustu ESB (Enterprise Service Bus) -malliseen integraatioon vaan X-ROAD-teknologiaan. Teknologia on alunperin Viron sähköisen hallinnon toimintoihin kehittetty integraatioratkaisu, joka on myöhemmin julkaistu avoimena lähdekoodina. Nykyään sen kehityksestä vastaa Nordic Institute for Interoperability Solutions (NIIS.org). Sähköisellä hallinnolla tarkoitetaan Internetiin tuotuja julkisia palveluita. Käytännössä voidaan puhua julkisen hallinnon Internet-käyttöliittymistä. Tyyppilisiä sähköisen hallinnon tarjoamia asiointipalveluita ovat vero-, sosiaaliturva- ja päätösasiat.

X-ROAD teknologia tarjoaa vakioidun ja tietoturvallisen tavan siirtää tietoa eri osapuolien välillä. X-Road koostuu liityntäpalvelimista (secure server) ja keskuspalvelimista (central server). Keskuspalvelin vastaa hallinnoinnista, lokituksesta ja varmentamisesta – liityntäpalvelimet taas toimivat kuluttajien (consumer) ja tuottajien (producer) välillä tiedonsiirrossa. Palveluväylän toiminnasta ja ylläpidosta vastaa Digi- ja väestötietovirasto.

Kuten arvata voikin, palveluväylään liittymistä varten tarvitaan oma liityntäpalvelin. Liityntäpalvelimen pystyttäminen on nykyään hiukan käsittelyajoista riippuen helppo ja nopea toimenpide. Liityntäpalvelinta pystyttäessä luodaan allekirjoitus- ja autentikointivarmenteet, jotka toimitetaan DVV:lle allekirjoitettaviksi. DVV:n allekirjoittama varmenne mahdollistaa liityntäpalvelimen liittämisen keskuspalvelimeen. Tämän jälkeen muita palveluväylän alipalveluita voidaan lisätä omien palveluiden käyttäjiksi. X-Roadin liityntäpalvelinta hallitaan web-käyttöliittymän kautta.

Palveluväylällä on olemassa kolme eri ympäristöä: FI-DEV, FI-TEST ja FI. Näistä kolmesta FI on tuotantoympäristö; muut ovat testauskäyttöön. Kehitysympäristö eli FI-DEV on avoin kehitysympäristö, johon voi hakea käyttöoikeuden myös yksityishenkilönä. FI-TEST on taas enemmin testiympäristö, joka vaaditaan palveluiden toimivuuden testaukseen ennen tuotantokäyttöä.

Liityntäpalvelimen ja siihen liittettävän palvelun väliin on tarpeiden mukaan hyvä liittää sovitinpalvelu, joka hoitaa WSDL-kuvauksen (=teknisen kuvauksen) mukaisen parsinnan kutsuille ja palauttaa oikeassa SOAP-muotissa kyselyn vastauksen. XRD4J -javaliitännäisellä tämä on helppo toteuttaa.

Kaiken viranomaisten välisen tiedonsiirron tulisi tapahtua nykyään palveluväylän kautta, mutta se tarjoaa myös yksityisille toimijoille vakioidun ja luotettavan tavan tiedonhallintaan. Jos teillä on tarvetta erillaisille ratkaisuille liityntäpalvelimista adaptereihin, me Joinexilla mielellään autamme sinua helpottamaan arkeasi.

Ihmiskeskeisyys digipalveluiden kehittämisessä

Blogitekstit • Digitalisaatio • Verkkopalvelut

Digitalisaatiosta puhuttiin pitkään ihmisestä irrallisena toimintana, minkä vuoksi digitalisaatio onkin saanut huonon kaiun ja vaikuttaa kaukaiselta asialta vaikka todellisuus on ihan muuta! Digitalisaation yksi keskeisimmistä tavoitteista on tehdä kaikesta toiminnasta helpompaa ihmisille. Kun ihmiset saavat palveluita entistä paremmin ja monipuolisemmilla tavoilla, myös yritysten toiminta tehostuu. Ihmiskeskeisyys digitalisaatiossa ja digipalveluissa on äärimmäisen tärkeää, jotta ihmisten tarpeisiin vastataan ja arjesta tehdään helpompaa. 

Ihmiskeskeisyydellä tarkoitetaan kykyä ymmärtää ihmisten tarpeita, arkea ja kulttuurista syntyviä tarpeita. Tällä periaatteella varmistetaan, että kehitys tapahtuu aina ihmisten tarpeista eikä keskiössä ole pelkästään yrityksen toiminnan tehostaminen ja rahansäästö. Ihmiskeskeisyyden yksi hienoimmista puolista palvelunkehittäjän kannalta on se, että se haastaa pohtimaan palvelun kehittämistä monipuolisesti erilaisten käyttäjien näkökulmasta. Ihmiskeskeisyydellä varmistetaan myös se, että digipalvelu onnistuu eikä ole vain näennäinen parannus, joka palvelee vain murto-osaa käyttäjistä. 

Mielestäni digipalvelu onkin onnistunein silloin, kun erilaiset ihmiset pystyvät käyttämään palvelua omista rajoitteistaan ja osaamistasosta huolimatta sekä sen lisäksi haluavat palata käyttämään palvelua. Tällöin on murrettu monia aitoja, jotka estävät digipalvelun käytön ja toisaalta varmistettu, että käyttäjä todella hyötyy palvelusta. 

Digipalvelun avulla voidaan monesti tehostaa toimintaa ja nopeuttaa palveluketjua, mikä varmasti kiinnostaa palveluntarjoajia. On kuitenkin huomioitava, että digipalvelu ei aina ole kaikille paras asiointitapa vaan digipalvelun ohella on tärkeää säilyttää myös muunlaisia tapoja asioida. Digipalvelu voi kuitenkin täydentää nykyistä palveluportfoliota ja on suurimmalle osalle käyttäjistä luontevin tapa asioida. 

Miten palvelun kehittämisessä huomioidaan ihmiskeskeisyys?

Kokosin tähän vinkkejä, joista on hyvä lähteä liikkeelle. 

  1. Design for all – älä oleta ihmisten digitaitoja vaan kehitä kaikille.  

Kun palvelu on saavutettava ja yhä useampi pystyy käyttämään sitä, sitä paremmin palvelu palvelee käyttäjiään. Yleensä kehittämisessä sorrutaan monimutkaisuuteen yksinkertaisuuden sijaan. 

  1. Kehitä käyttäjien kanssa – älä laput silmillä 

Ymmärrä palvelun käyttäjää: keille suunnittelet ja miksi? Millaisessa kontekstissa palvelua käytetään ja mikä on palvelun ydintehtävä? Yksi tärkeimmistä asioista on muistaa, että ihmiset ovat erilaisia etkä voi lopulta ikinä tietää suoraan, millaisia haasteita tai odotuksia ihmisillä on palvelun suhteen. Ihmisten tarpeita ei kannatakaan täyttää mutuilemalla omien näkemysten pohjalta. Erilaiset käyttäjät voidaan ottaa osaksi palvelun kehittämistä esimerkiksi käyttäjätutkimuksen avulla – tällöin saatte paljon lisää arvokasta tietoa ja vältätte monet sudenkuopat palvelun kehittämisessä.  

  1. Kuuntele ja testaa

Kun palvelu kehitetään ihmiskeskeisesti, käyttäjien tarpeet huomioidaan. Kuuntele käyttäjiä tarkasti ja testaa palvelua heidän kanssaan. Kuulette suoraan palvelun käyttäjiltä, mikä palvelussa on heille tärkeää ja mikä taas turhaa. Samalla säästätte resursseja, kun ette kehitä turhaan vaan tarpeeseen. 

  1. Tee palvelun käyttöönotosta helppoa ja kivaa 

Käyttäjälle yksi tärkeimmistä kohdista palvelun käytössä on ensimmäinen käyttökerta. Sen perusteella luodaan mielikuva palvelun helppoudesta, käytettävyydestä ja laadusta. Lyhyesti sanottuna siis hyvä palvelu on helppo ottaa käyttöön. Suosittelen keskittymään käyttäjän alkutaipaleeseen palvelussa: ohjaa tarvittaessa ja osoita tärkeimmät toiminnot. Personoitu aloitus myös luo siteen palvelun ja käyttäjän välille. 

  1. Palvelun kehittäminen on jatkuvaa työtä 

Ihmiskeskeisellä kehittämisellä voidaan kuitenkin varmistaa, että palvelun pohja on jo hyvä eikä tärkeitä toimintoja tarvitse heti korjata tai kehittää uudelleen. Luo käyttäjille helppo väylä antaa palautetta ja suuremmissa muutoksissa osallista heitä. 

Kun digipalveluiden kehittämisessä ymmärretään ihmiskeskeisyyden arvokkuus, myös palvelun laatu ja palvelukokemus paranevat. Tällä on suora vaikutus kokemukseen yrityksestä: huono palvelu muistetaan eikä palvelun kehittäminen välttämättä paranna huonoa mielikuvaa. Muista siis aina: digipalvelun ydintarkoitus on lopulta se, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelun helposti ja heille sopivalla tavalla. 

Sivariweb ja Suomi.fi viestit

Caset •

Siviilipalveluskeskus – viestinnän tehostusta TKJ-palvelulla

Kolme vinkkiä verkkopalvelun uudistamiseen

Verkkopalvelut

Digitalisoitunut ympäristö tuo kuluttajan ulottuville lukuisia erilaisia palveluita. Näitä palveluita käytetään jokapäiväiseen asiointiin, kuten pankki- ja veroasioiden hoitoon, matkalippujen ostamiseen ja ostosten tekemiseen verkkokaupoista.

Ihmisille on muodostunut kuva siitä, miltä laadukkaan verkkopalvelun tulee näyttää ja miten sen pitää toimia. Useat päivittäin käytetyt palvelut ovat syntyneet satojen työ- ja suunnittelutuntien tuloksena. Niiden käytettävyyteen, toimivuuteen ja saavutettavuuteen on kiinnitetty erittäin paljon huomiota. Hyvin käytettävä ja helppokäyttöinen palvelu on jo itsestäänselvyys.

Ulkoasun ja toiminnallisuuden lisäksi palvelun laatuvaikutelmaan vaikuttaa myös palvelin. Verkkopalvelun hitaus saattaa vaikuttaa negatiivisesti mielikuvaan, ja toki myös sijoituksiin hakutuloksissa. Ei siis ole ihan sama miltä palvelu näyttää ja miten se toimii. Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran!

Aseta tavoitteet uudistamiselle

Verkkopalvelua ei kannata uudistaa vain uudistamisen takia. Asettamalla liiketoimintaa tukevia, selkeitä ja saavutettavia tavoitteita on uudistusprojekti investointi eikä kuluerä. Palvelun nopeuttaminen ja käyttöliittymän selkeyttäminen lisäävät asiakastyytyväisyyttä, ja sitä kautta saat aikaan parempia tuloksia.

Tavoitteiden asettamiseen voidaan käyttää esimerkiksi SMART-työkalua. Sillä tavoite voidaan asettaa järkevästi viiden eri määritteen avulla, jolloin tavoitteesta tulee mm. selkeä, mitattava ja realistinen.

Valitse kokenut kumppani

Paras kumppani omaa sopivan yhdistelmän kokemusta ja näkemystä. Kokemus takaa kuhunkin projektiin oikeat, järkevät ratkaisut. Kumppanilla tulee olla myös näkemystä digitaalisen maailman mahdollisuuksista, jotta projektiin saadaan kunnon pohja pitkäjänteiseen kehitystyöhön.

Suunnittele käyttäjälähtöisesti, toteuta ketterästi

Kun projektin lähtökohtina ovat sisältö ja asiakas, olet jo matkalla oikeaan suuntaan. Verkkopalvelua on helpompi käyttää ja hahmottaa, kun käyttöliittymä on suunniteltu asiakaslähtöisesti. Myös sisältö ja sen rakenne helpottavat käyttäjää sisäistämään ja hyödyntämään palvelua paremmin. 

Ketterällä ja joustavalla toteutuksella mahdollistat projektin etenemisen joutuisasti ja sen, että projekti valmistuu aikataulussa. Hyvän kumppanin kanssa pääset avoimesti seuraamaan projektin etenemistä sekä vaikuttamaan sen etenemiseen.

Suomi.fi-viestit osana EU:n digitaalista palveluväylää

Digitalisaatio • Teknologia

Asetus digitaalisen palveluväylän perustamisesta hyväksyttiin EU:n neuvostossa 27.9.2018. Palveluväylän on tarkoitus mahdollistaa esimerkiksi muuttoon, työskentelyyn tai opiskeluun liittyvien asioiden hoitamisen kaikissa jäsenmaissa digitaalisia kanavia pitkin. Asiointi tapahtuu euroopanlaajuisen Sinun Eurooppasi -portaalin kautta. Määräaikaa palveluiden sähköistämiselle on annettu vuoteen 2023 asti.

Tämä päätös pakottaa jäsenmaita uudistamaan järjestelmiään niin, että niitä voidaan käyttää kokonaan verkon välityksellä. Lisäksi kansalaisille tarjottavien palveluiden tulee noudattaa yksi tieto yhteen kertaan -periaatetta jonka mukaan tietoa ei saisi kysyä uudestaan, mikäli se on jo toisessa EU-maassa käyttäjästä olemassa. 

“Julkisen hallinnon asiakkuusstrategian mukaan viranomaisten tulee huolehtia siitä, että sähköinen kanava on asiakkaalle houkuttelevin vaihtoehto.”

Valtiovarainministeriö 2019

Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta tuli voimaan 1.4.2019, ja se velvoittaa julkishallinnon toimijoita tarjoamaan jokaiselle mahdollisuuden asiointiin ja asiakirjojen lähettämiseen sähköisesti. Väestörekisterikeskuksen ylläpitämä Suomi.fi-palvelu on tärkeä osa näitä digitaalisia palveluita, ja tulevina vuosina pääpaino kehittämisessä onkin etenkin Suomi.fi-palvelun eri osa-alueissa, kuten Tunnistuksessa, Valtuutuksissa ja Viestit-palvelussa.

Suomi.fi-viestien kautta asioita voidaan hoitaa tunnistautuneena, luotettavasti ja turvallisesti. Käyttäjien määrä on kasvussa, ja elokuussa 2019 palvelua käytti yli 230 000 suomalaista. Käyttäjämäärä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2018. 

Viranomaisen lähettäessä salassa pidettävää tietoa tulee varmistua vastaanottajan henkilöllisyydestä. Perinteinen sähköposti ei siis ole tietoturvaltaan riittävä tällaiseen viestintään. Tällä hetkellä viestien lähettäminen tapahtuu suomalaisen henkilötunnuksen perusteella, mutta myös henkilötunnuksettomien käsittely tulee myöhemmin mahdolliseksi. Tietopyyntö tai viesti voi siis jatkossa tulla myös muusta EU-maasta.

Viestit-palvelu on usein integroitavissa osaksi olemassa olevaa järjestelmää, eikä kokonaan uutta järjestelmää tarvita. Samalla voidaan ottaa käyttöön myös muita Suomi.fi -palveluita, jolloin yhä enemmän toimintoja saadaan uuden palveluväylän piiriin. Esimerkiksi Suomi.fi-tunnistautuminen lisää turvallisuutta ja vapauttaa järjestelmät tunnusten ylläpidosta niiden ydintoimintojen suorittamiseen. Lisäksi Suomi.fi-tunnistautuminen tarjoaa kertakirjautumisen edut.

Sekä asiointi että asiakirjojen lähettäminen ja vastaanotto tapahtuu tulevaisuudessa yhä enemmän sähköisesti. Uuden lain tuoma velvoite aiheuttaa työtä Suomi.fi -palveluiden integroinnissa kuntien ja viranomaisten omiin järjestelmiin. Nämä uudistukset kuitenkin helpottavat ja nopeuttavat kansalaisten asiointia, ja sitä kautta säästämme myös yhteisiä verovaroja. Sähköinen viestintä vähentää paperipostia ja on paitsi taloudellista myös ympäristönsuojelua tukevaa.

Lisätietoa

https://uutiskirjeet.vrk.fi/uutiset/suomi.fi-palvelut/suomi.fi-palvelut-nyt-ja-tulevina-vuosina.html?p26=2

https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/viestit/

https://vrk.fi/blogit/-/blogs/single-digital-gateway-ja-suomi-fi-palvelut

https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2018/06/20/digital-single-gateway-easier-access-to-online-information-and-procedures/

Saavutettavuudella varmistat viestisi perillemenon

Design • Digitalisaatio • Teknologia

Valtiovarainministeriön mukaan “saavutettavuudella tarkoitetaan, että verkkosivut ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, että kuka tahansa voisi niitä käyttää ja ymmärtää, mitä niissä sanotaan”. Toisin sanoen verkkosivut ja mobiilisovellukset tulee toteuttaa teknisesti ja visuaalisesti siten, että toimintarajoitteiset käyttäjät pystyvät käyttämään palvelua ja sen sisältöä. Nämä vaatimukset pohjautuvat WCAG-kriteereihin.

Kun puhutaan saavutettavuudesta, usein ensimmäiseksi mieleen tulee ikäihmiset sekä näkö- ja kuulovammaiset. Näiden lisäksi esimerkiksi aisti- ja kehitysvammaiset sekä keskittymisvaikeuksista kärsivät luetaan ryhmiin, jotka hyötyvät saavutettavuudesta eniten. Nämä ovatkin tärkeitä ja huomionarvoisia käyttäjäryhmiä. Saavutettavuuden tarve voi kuitenkin olla myös tilapäinen: kenen tahansa havainnointi- ja toimintakyky voi olla väliaikaisesti rajoittunut esimerkiksi onnettomuudesta, mielentilasta tai olosuhteista johtuen.


Ennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä yli 120 miljoonalla ihmisellä, eli 20% Euroopan väestöstä on jonkinasteinen toimintarajoitus.

https://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-6147_en.htm

Saavutettavuutta parantamalla varmistetaan se, että käyttäjäryhmästä riippumatta verkkopalvelun käyttö on helppoa ja sen sisältö ymmärrettävää. Huomioon otettavia asioita ovat esimerkiksi navigaation selkeys, värit ja kontrastit, sisältötekstin ymmärrettävyys, asettelu ja rakenne, sekä myös tekniset asiat erilaisia lukulaitteita varten.

Verkkopalvelun käyttö pitää olla mahdollista myös pelkän näppäimistön avulla. Ihmiset, joilla on rajoitteita näkemisessä tai käsien toiminnassa, eivät välttämättä pysty käyttämään hiirtä lainkaan. Näppäimistöselaaminen asettaa vaatimuksia teknisiin valmiuksiin sekä visuaaliseen palautteeseen: linkit on rakennettava siten, että ne toimivat loogisesti sarkaimella sekä tarjoavat riittävän visuaalisen palautteen käyttäjälle.

Vaatimukset eivät koske pelkästään verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia. Myös sivustoilla jaettavien videoiden, äänilähetysten ja tiedostojen on oltava saavutettavuusvaatimusten mukaisia. Word- ja PDF-dokumenttien saavutettavuus ei ole itsestään selvää, vaan vaatii johdonmukaisuutta sekä selkeyttä rakenteen ja tekstisisällön suhteen. Videoiden ja äänitteiden mukana tulee tarjota sisältöä myös tekstimuodossa. Sosiaalisessa mediassa videoiden tekstitys on jo havaittu toimivaksi keinoksi katsoa videoita ilman ääniä.

Lisäksi kannattaa muistaa, että saavutettava verkkopalvelu on todennäköisesti käytettävämpi myös ei-rajoitteisille käyttäjille!

Paranna näkyvyyttä ja tuloksia saavutettavuudella

Saavutettavuudella on myös hakukoneoptimoinnin kannalta merkitystä. Googlen algoritmi arvostelee verkkopalvelua sekä teknisesti että kävijöiden käyttäytymisen perusteella. Huonosti saavutettavissa olevasta verkkopalvelusta poistutaan, jolloin Google tulkitsee sivussa olevan jotain vikaa.

Tutkimuksen mukaan 71% toimintarajoitteisista kävijöistä poistuu verkkopalvelusta välittömästi, jos se ei ole saavutettavissa. He hakeutuvat saavutettavien palveluiden äärelle ja kuluttavat mielellään jopa enemmän. Kun parannat verkkopalvelusi saavutettavuutta, et vain pidä nykyisiä käyttäjiäsi, vaan saat heidät käyttämään enemmän rahaa.

Laskuesimerkki verkkokaupan saavutettavuuden vaikutuksesta:

  • 100 000 kävijää, keskiostos 100€, konversio 3%
  • Toimintarajoitteisia 20%, 20 000 kävijää
  • He kuluttavat 20 000 * 0,03 * 100€ = 60000€
  • Jos sivusto ei saavutettavissa, tästä 71% jää saamatta = 42600€

Lisää vaatimuksia verkkopalveluIlle

Saavutettavuus tuo mukaan myös oikeuksia verkkopalvelun käyttäjälle ja vaatimuksia ylläpitäjälle. Palvelusta täytyy tietosuojaselosteen lisäksi löytyä jatkossa myös saavutettavuusseloste, ja käyttäjän palautteeseen on vastattava kahden viikon kuluessa. Selosteen luomiseen on olemassa valmis työkalu, joka löytyy osoitteesta https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/saavutettavuusseloste/.

Aikataulullisesti vaatimukset ovat jo 23.9.2018 jälkeen julkaistujen verkkopalveluiden osalta voimassa. Sitä aiemmin julkaistujen palveluiden ja tiedostojen tulee olla saavutettavissa 23.9.2020.

Siirtymäajat

23.9.2019
Kaikkien julkishallinnon palveluiden, jotka on julkaistu 23.9.2018 jälkeen, on oltava vaatimusten mukaisia. Tämä koskee myös tiedostoja.

23.9.2020
Ennen 23.9.2018 julkaistujen julkishallinnon palveluiden ja tiedostojen tulee täyttää vaatimukset.

1.1.2021
Vaatimusten piiriin kuuluvien yksityisen sektorin toimijoiden (esim. pankki-, liikenne- ja vakuutusalojen) palvelut on oltava saavutettavuusvaatimusten mukaisia.

23.6.2021
Mobiilisovellusten tulee täyttää saavutettavuusvaatimukset.

Lisää aiheesta:

Saavutettavuusdirektiivi.fi
Saavutettavuusvaatimukset.fi
Valtiovarainministeriö
Lain saavutettavuusvaatimukset tuovat isoja muutostarpeita julkisen sektorin verkkosivustoihin (AVI)

PS. Tutustu myös Euroopan Unionin Esteettömyysdirektiiviin

Selainpohjaisilla sovelluksilla tavoitat käyttäjäsi paremmin

Digitalisaatio • Teknologia

Mobiilisovellukset on jo jonkin aikaa voitu toteuttaa natiivisovelluksien lisäksi myös selainpohjaisesti. Näitä selainpohjaisia sovelluksia kutsutaan termillä progressive web app tai lyhyemmin PWA. Ne mahdollistavat lähes samankaltaisen käyttökokemuksen kuin natiivisovellukset ja tarjoavat tavanomaisia verkkosivuja kattavammat työkalut puhelimen muiden ominaisuuksien hyödyntämiseen.

PWA-logo

Verkkosivujen latausajoista puhutaan paljon. Jos sivun latautuminen kestää liian kauan, katsoja kyllästyy helposti ja siirtyy toiselle sivustolle. Sama koskee myös natiivisovelluksia, joiden käyttökynnyksenä on lisäksi asennus. Toisin sanoen sivun ja sovelluksen nopeuttaminen lisää kävijöiden määrää ja saa kävijät viihtymään sivustolla kauemmin, jolloin kävijät myös konvertoituvat paremmin – eli he toimivat sivuston tavoitteiden mukaisesti. Myös PWA-sovelluksia voidaan verkkosivujen tavoin optimoida hakukonenäkyvyyden kannalta, sillä PWA-sovellus on käytännössä verkkosivu laajennetuilla ominaisuuksilla.

Twitter toteutti sovelluksensa PWA-muotoisena ja huomasi, että käyttäjien sitoutuminen parani merkittävästi. Sovelluksen käynnistysaika parani 50% ja tarvittavan tallennustilan määrä tippui 3%:iin (23,5Mt vs 0,6Mt). PWA-sovellus latautuu myös hitaammassa verkossa nopeasti.

Hotellien vertailupalvelu Trivago etsii jatkuvasti keinoja parantaa käyttäjäkokemusta ja tavoittaa uusia käyttäjiä. Heidän PWA-sovelluksensa ansiosta käyttäjien sitoutuminen parani 150% ja konvertoituminen 97%. Samanlaisia tuloksia oli nähtävissä myös Forbesin projektissa. Heillä istuntojen määrä kasvoi 43% käyttäjää kohden ja mainosnäyttöjen lukumäärä nousi 20%. PWA:n hyödyntäminen heijastuu siten selkeästi myös liiketoiminnan tuloksiin.

Jos harkitset natiivisovelluksen hankkimista, ota selvää, voisiko sen toteuttaa selainpohjaisena PWA-sovelluksena. Kehitysaika lyhenee, ylläpidettävyys helpottuu, eikä useiden sovelluskauppojen kanssa hallinnointia tarvita. 

Pähkinänkuoressa:

  • Selainpohjainen, ei vaadi sovelluksen asentamista.
  • Sovellus toimii myös ilman verkkoyhteyttä.
  • Käyttäjiä voidaan lähestyä ilmoituksilla suoraan laitteeseen.
  • Löydettävyys paranee hakukoneoptimoinnin ansiosta.
  • Ei laitekohtaisia versioita tai sovelluskauppoja.
  • Päivitykset ovat välittömästi saatavilla, ei asennuksia.

PWA-sovelluksen rakentaminen

PWA-sovellus rakennetaan samaan tapaan kuin tavallinen nettisivu. Sovellus koostuu HTML:stä, JavaScriptistä, kuvista ja tyylitiedostoista. Toiminnallisuutta täydennetään Service worker -JavaScripteilla, jotka tekevät määriteltyjä toimintoja taustalla. Nämä mahdollistavat mm. tiedostojen latauksen välimuistiin. Tutustu yksinkertaiseen rakennusohjeeseen täällä, ja hieman seikkaperäisempään ohjeistukseen Googlen Code Labsissa. Jos sinulta löytyy tekstieditori, ohjelmisto tiedonsiirtoon palvelimelle ja vaikka Google Chrome-selain, on käytössäsi jo tarvittavat työkalut selainpohjaisen sovelluksen julkaisemiseen.

Sekä iPhone että Android tukevat PWA-sovelluksia, joten saat nopeasti ja vaivattomasti julkaistua alustariippumattoman, responsiivisen sovelluksen.

Haluatko kuulla lisää?

Kingspan

Caset •

Kingspan – Toiminnan tehostusta Jowella