Digitalisaatiosta puhuttiin pitkään ihmisestä irrallisena toimintana, minkä vuoksi digitalisaatio onkin saanut huonon kaiun ja vaikuttaa kaukaiselta asialta vaikka todellisuus on ihan muuta! Digitalisaation yksi keskeisimmistä tavoitteista on tehdä kaikesta toiminnasta helpompaa ihmisille. Kun ihmiset saavat palveluita entistä paremmin ja monipuolisemmilla tavoilla, myös yritysten toiminta tehostuu. Ihmiskeskeisyys digitalisaatiossa ja digipalveluissa on äärimmäisen tärkeää, jotta ihmisten tarpeisiin vastataan ja arjesta tehdään helpompaa. 

Ihmiskeskeisyydellä tarkoitetaan kykyä ymmärtää ihmisten tarpeita, arkea ja kulttuurista syntyviä tarpeita. Tällä periaatteella varmistetaan, että kehitys tapahtuu aina ihmisten tarpeista eikä keskiössä ole pelkästään yrityksen toiminnan tehostaminen ja rahansäästö. Ihmiskeskeisyyden yksi hienoimmista puolista palvelunkehittäjän kannalta on se, että se haastaa pohtimaan palvelun kehittämistä monipuolisesti erilaisten käyttäjien näkökulmasta. Ihmiskeskeisyydellä varmistetaan myös se, että digipalvelu onnistuu eikä ole vain näennäinen parannus, joka palvelee vain murto-osaa käyttäjistä. 

Mielestäni digipalvelu onkin onnistunein silloin, kun erilaiset ihmiset pystyvät käyttämään palvelua omista rajoitteistaan ja osaamistasosta huolimatta sekä sen lisäksi haluavat palata käyttämään palvelua. Tällöin on murrettu monia aitoja, jotka estävät digipalvelun käytön ja toisaalta varmistettu, että käyttäjä todella hyötyy palvelusta. 

Digipalvelun avulla voidaan monesti tehostaa toimintaa ja nopeuttaa palveluketjua, mikä varmasti kiinnostaa palveluntarjoajia. On kuitenkin huomioitava, että digipalvelu ei aina ole kaikille paras asiointitapa vaan digipalvelun ohella on tärkeää säilyttää myös muunlaisia tapoja asioida. Digipalvelu voi kuitenkin täydentää nykyistä palveluportfoliota ja on suurimmalle osalle käyttäjistä luontevin tapa asioida. 

Miten palvelun kehittämisessä huomioidaan ihmiskeskeisyys?

Kokosin tähän vinkkejä, joista on hyvä lähteä liikkeelle. 

1. Design for all – älä oleta ihmisten digitaitoja vaan kehitä kaikille.  

Kun palvelu on saavutettava ja yhä useampi pystyy käyttämään sitä, sitä paremmin palvelu palvelee käyttäjiään. Yleensä kehittämisessä sorrutaan monimutkaisuuteen yksinkertaisuuden sijaan. 

2. Kehitä käyttäjien kanssa – älä laput silmillä 

Ymmärrä palvelun käyttäjää: keille suunnittelet ja miksi? Millaisessa kontekstissa palvelua käytetään ja mikä on palvelun ydintehtävä? Yksi tärkeimmistä asioista on muistaa, että ihmiset ovat erilaisia etkä voi lopulta ikinä tietää suoraan, millaisia haasteita tai odotuksia ihmisillä on palvelun suhteen. Ihmisten tarpeita ei kannatakaan täyttää mutuilemalla omien näkemysten pohjalta. Erilaiset käyttäjät voidaan ottaa osaksi palvelun kehittämistä esimerkiksi käyttäjätutkimuksen avulla – tällöin saatte paljon lisää arvokasta tietoa ja vältätte monet sudenkuopat palvelun kehittämisessä.  

3. Kuuntele ja testaa

Kun palvelu kehitetään ihmiskeskeisesti, käyttäjien tarpeet huomioidaan. Kuuntele käyttäjiä tarkasti ja testaa palvelua heidän kanssaan. Kuulette suoraan palvelun käyttäjiltä, mikä palvelussa on heille tärkeää ja mikä taas turhaa. Samalla säästätte resursseja, kun ette kehitä turhaan vaan tarpeeseen. 

4. Tee palvelun käyttöönotosta helppoa ja kivaa 

Käyttäjälle yksi tärkeimmistä kohdista palvelun käytössä on ensimmäinen käyttökerta. Sen perusteella luodaan mielikuva palvelun helppoudesta, käytettävyydestä ja laadusta. Lyhyesti sanottuna siis hyvä palvelu on helppo ottaa käyttöön. Suosittelen keskittymään käyttäjän alkutaipaleeseen palvelussa: ohjaa tarvittaessa ja osoita tärkeimmät toiminnot. Personoitu aloitus myös luo siteen palvelun ja käyttäjän välille. 

5. Palvelun kehittäminen on jatkuvaa työtä 

Ihmiskeskeisellä kehittämisellä voidaan kuitenkin varmistaa, että palvelun pohja on jo hyvä eikä tärkeitä toimintoja tarvitse heti korjata tai kehittää uudelleen. Luo käyttäjille helppo väylä antaa palautetta ja suuremmissa muutoksissa osallista heitä. 

Kun digipalveluiden kehittämisessä ymmärretään ihmiskeskeisyyden arvokkuus, myös palvelun laatu ja palvelukokemus paranevat. Tällä on suora vaikutus kokemukseen yrityksestä: huono palvelu muistetaan eikä palvelun kehittäminen välttämättä paranna huonoa mielikuvaa. Muista siis aina: digipalvelun ydintarkoitus on lopulta se, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelun helposti ja heille sopivalla tavalla.