Artikkelit

Miltä näyttää yritysten toiminnanohjaus 2020-luvulla?

Blogitekstit • Digitalisaatio • Teknologia

Sanasta toiminnanohjausjärjestelmä, lyhemmin ERP, tulee ensimmäisenä mieleen raskas ja vaikeakäyttöinen tietojärjestelmä, joka yrityksen toiminnan sujuvoittamisen sijaan lähinnä hankaloittaa sitä. ERPit (Entreprise Resource Management) ovat kuitenkin viimeisen parin vuoden ajan eläneet murrosvaihetta, jota koronapandemia on entisestään kiihdyttänyt. ERPin tarkoituksena on aina ollut parantaa yrityksen liiketoimintaa: se on ollut työkalu niin talouden kuin tuotannon ja jakeluketjun hallintaan. Vanhat on-premises-toiminnanohjausjärjestelmät ovat kuitenkin vaatineet yritykseltä resursseja sekä järjestelmän käyttöönotossa että sen ylläpidossa, joista vastuu onkin usein kasautunut ”IT-puolelle” yrityksen muiden työntekijöiden jäädessä ihmettelemään järjestelmää ja sen tuomia ”etuja”. 2020-luvulla toiminnanohjausjärjestelmät eivät kuitenkaan ole enää näitä 90-luvun ATK-tuulahduksia – ne ovat ketteriä yrityksen bisnestä buustaavia järjestelmiä! 

Itsestään selvin ja yksi näkyvimmistä muutoksista toiminnanohjauksessa on palvelujärjestelmien muuttuminen pilvipohjaisiksi. Vanhoissa on-premises-ratkaisuissa yritystä kuormittavat käyttöönottokustannusten lisäksi kiinteät laite- ja käyttökustannukset, minkä vuoksi esimerkiksi startup-yrityksellä ei välttämättä ole mahdollisuutta tai halua sijoittaa kalliiseen järjestelmään. Pilvipohjainen palvelu mahdollistaa yritykselle sekä nopean käyttöönoton että matalammat kustannukset, kun yritys maksaa palvelusta kuukausittain vain käytön mukaan. Toinen ja yksi keskeisimmistä pilvipohjaisuuden eduista on se, ettei yrityksen itse tarvitse huolehtia järjestelmän ylläpidosta tai päivityksistä – palveluntarjoaja pitää järjestelmän kunnossa ja ajan tasalla.  

Koronaviruspandemian myötä yrityksillä on tarve yhä paremmalle ja tarkemmalle riskienhallinnalle sekä resurssien ohjaamiselle mahdollisimman tehokkaasti. Samalla etätyön määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Pilvipohjainen ERP mahdollistaa palvelun käytön ajasta ja paikasta riippumatta. Nykyaikainen ERP ei ole siis enää IT-osaston käyttämä järjestelmä, vaan liiketoiminnan ohjaukseen voivat osallistua kaikki yrityksen tekijät ja sidosryhmät, jolloin tiedon kulku tapahtuu ilman mutkia ja viivästyksiä. Toiminnanohjausjärjestelmä takaa luotettavan ja tarkan tiedon reaaliaikaisesti – ja juuri siihen yrityksen tulisikin päätöksentekonsa perustaa! Ajantasainen data mahdollistaa sekä toiminnan ennakoinnin että muutokset toimintaan lyhyelläkin varoitusajalla. 

Yksi nykyaikaisten toiminnanohjausjärjestelmien eduista on kerätyn datan analysointi tarkoituksenmukaisesti ja tarkasti. Kun päätöksiä yrityksessä halutaan tehdä tietoon nojaten, on tarve analyysiperusteisille ratkaisuille: yritykset, jotka käyttävät analysointityökaluja, tekevätkin kaksi kertaa todennäköisemmin vahvaa taloudellista tulosta, viisi kertaa todennäköisemmin kriittisiä ratkaisuja nopeasti ja kolme kertaa todennäköisemmin toteuttavat tehtyjä päätöksiä ja suunnitelmia tehokkaasti! Pääsy reaaliaikaiseen dataan ja sen analyysiin tuo toisin sanoen merkittäviä hyötyjä yritykselle. Toimintavarmuuden ja ketteryyden lisäksi data-analyysi parantaa bisnestä mahdollistamalla paremman asiakaskokemuksen tarjoamisen. Yritys voi seurata esimerkiksi asiakkaan ostohistoriaa ja kulutuskäyttäytymistä, jolloin yritys voi lisätä sekä myyntiään että sitoutumista toimimalla asiakkaan mieltymysten mukaisesti. 

2020-luvulla ERPin ehdottomia etuja on se, että palvelu on räätälöitävissä yrityksen yksilöllisten tarpeiden mukaiseksi, ja sen käyttöä voidaan laajentaa uusiin kohteisiin tarpeen mukaan. 2020-luvun ERP on käyttäjäkeskeinen, joustava ja saavutettava – työkalu, joka on suunniteltu yrityksen kaikkien työntekijöiden käyttöön! 

Ihmiskeskeisyys digipalveluiden kehittämisessä

Blogitekstit • Digitalisaatio • Verkkopalvelut

Digitalisaatiosta puhuttiin pitkään ihmisestä irrallisena toimintana, minkä vuoksi digitalisaatio onkin saanut huonon kaiun ja vaikuttaa kaukaiselta asialta vaikka todellisuus on ihan muuta! Digitalisaation yksi keskeisimmistä tavoitteista on tehdä kaikesta toiminnasta helpompaa ihmisille. Kun ihmiset saavat palveluita entistä paremmin ja monipuolisemmilla tavoilla, myös yritysten toiminta tehostuu. Ihmiskeskeisyys digitalisaatiossa ja digipalveluissa on äärimmäisen tärkeää, jotta ihmisten tarpeisiin vastataan ja arjesta tehdään helpompaa. 

Ihmiskeskeisyydellä tarkoitetaan kykyä ymmärtää ihmisten tarpeita, arkea ja kulttuurista syntyviä tarpeita. Tällä periaatteella varmistetaan, että kehitys tapahtuu aina ihmisten tarpeista eikä keskiössä ole pelkästään yrityksen toiminnan tehostaminen ja rahansäästö. Ihmiskeskeisyyden yksi hienoimmista puolista palvelunkehittäjän kannalta on se, että se haastaa pohtimaan palvelun kehittämistä monipuolisesti erilaisten käyttäjien näkökulmasta. Ihmiskeskeisyydellä varmistetaan myös se, että digipalvelu onnistuu eikä ole vain näennäinen parannus, joka palvelee vain murto-osaa käyttäjistä. 

Mielestäni digipalvelu onkin onnistunein silloin, kun erilaiset ihmiset pystyvät käyttämään palvelua omista rajoitteistaan ja osaamistasosta huolimatta sekä sen lisäksi haluavat palata käyttämään palvelua. Tällöin on murrettu monia aitoja, jotka estävät digipalvelun käytön ja toisaalta varmistettu, että käyttäjä todella hyötyy palvelusta. 

Digipalvelun avulla voidaan monesti tehostaa toimintaa ja nopeuttaa palveluketjua, mikä varmasti kiinnostaa palveluntarjoajia. On kuitenkin huomioitava, että digipalvelu ei aina ole kaikille paras asiointitapa vaan digipalvelun ohella on tärkeää säilyttää myös muunlaisia tapoja asioida. Digipalvelu voi kuitenkin täydentää nykyistä palveluportfoliota ja on suurimmalle osalle käyttäjistä luontevin tapa asioida. 

Miten palvelun kehittämisessä huomioidaan ihmiskeskeisyys?

Kokosin tähän vinkkejä, joista on hyvä lähteä liikkeelle. 

  1. Design for all – älä oleta ihmisten digitaitoja vaan kehitä kaikille.  

Kun palvelu on saavutettava ja yhä useampi pystyy käyttämään sitä, sitä paremmin palvelu palvelee käyttäjiään. Yleensä kehittämisessä sorrutaan monimutkaisuuteen yksinkertaisuuden sijaan. 

  1. Kehitä käyttäjien kanssa – älä laput silmillä 

Ymmärrä palvelun käyttäjää: keille suunnittelet ja miksi? Millaisessa kontekstissa palvelua käytetään ja mikä on palvelun ydintehtävä? Yksi tärkeimmistä asioista on muistaa, että ihmiset ovat erilaisia etkä voi lopulta ikinä tietää suoraan, millaisia haasteita tai odotuksia ihmisillä on palvelun suhteen. Ihmisten tarpeita ei kannatakaan täyttää mutuilemalla omien näkemysten pohjalta. Erilaiset käyttäjät voidaan ottaa osaksi palvelun kehittämistä esimerkiksi käyttäjätutkimuksen avulla – tällöin saatte paljon lisää arvokasta tietoa ja vältätte monet sudenkuopat palvelun kehittämisessä.  

  1. Kuuntele ja testaa

Kun palvelu kehitetään ihmiskeskeisesti, käyttäjien tarpeet huomioidaan. Kuuntele käyttäjiä tarkasti ja testaa palvelua heidän kanssaan. Kuulette suoraan palvelun käyttäjiltä, mikä palvelussa on heille tärkeää ja mikä taas turhaa. Samalla säästätte resursseja, kun ette kehitä turhaan vaan tarpeeseen. 

  1. Tee palvelun käyttöönotosta helppoa ja kivaa 

Käyttäjälle yksi tärkeimmistä kohdista palvelun käytössä on ensimmäinen käyttökerta. Sen perusteella luodaan mielikuva palvelun helppoudesta, käytettävyydestä ja laadusta. Lyhyesti sanottuna siis hyvä palvelu on helppo ottaa käyttöön. Suosittelen keskittymään käyttäjän alkutaipaleeseen palvelussa: ohjaa tarvittaessa ja osoita tärkeimmät toiminnot. Personoitu aloitus myös luo siteen palvelun ja käyttäjän välille. 

  1. Palvelun kehittäminen on jatkuvaa työtä 

Ihmiskeskeisellä kehittämisellä voidaan kuitenkin varmistaa, että palvelun pohja on jo hyvä eikä tärkeitä toimintoja tarvitse heti korjata tai kehittää uudelleen. Luo käyttäjille helppo väylä antaa palautetta ja suuremmissa muutoksissa osallista heitä. 

Kun digipalveluiden kehittämisessä ymmärretään ihmiskeskeisyyden arvokkuus, myös palvelun laatu ja palvelukokemus paranevat. Tällä on suora vaikutus kokemukseen yrityksestä: huono palvelu muistetaan eikä palvelun kehittäminen välttämättä paranna huonoa mielikuvaa. Muista siis aina: digipalvelun ydintarkoitus on lopulta se, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelun helposti ja heille sopivalla tavalla. 

Saavutettavuus tekee digitaalisesta maailmasta paremman

Blogitekstit • Digitalisaatio • Verkkopalvelut

Tänään vietetään kansainvälistä saavutettavuuspäivää! Suomessa väestö ikääntyy ja yli miljoonalla suomalaisella on vaikeuksia verkkopalvelujen käytössä. Tänäänkin on siis hyvä syy pohtia, miksi saavutettavuus on tärkeää, ja mitä etuja se tuo yrityksen liiketoiminnalle. Saavutettavuus tarkoittaa lyhyesti sitä, että kuka tahansa, taustastaan ja vammoistaan huolimatta, pystyy käyttämään verkkopalveluita. 

Yhä useammat palvelut ovat saatavilla myös verkossa. Tilastokeskuksen mukaan yli 80 prosenttia 16-89-vuotiaista suomalaisista käyttää internetiä useasti päivässä, ja yli puolet käyttää internetiä ostosten tekemiseen. Selvityksen mukaan internetiä käytetään yleisimmin viestintään, medioiden seuraamiseen, ostoksiin sekä asioiden hoitamiseen. Näiden lukujen jatkuva kasvu kertoo myös verkkopalveluiden käytön lisääntymisestä. 

Tämän kasvusuunnan itsessään pitäisi jo herättää palveluntarjoajien huomio: kun yhä useampi käyttää verkkopalveluita, palveluntarjoajan tulisi varmistaa, että palvelu on kaikkien käytössä. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa julkista sektoria ja osaa yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioista noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia. Tulevina vaatimuksina esimerkiksi verkkokauppojen tulee olla saavutettavia 2025 mennessä – muutoin laajoja velvoitteita yksityiselle sektorille ei ole. Velvoittavuuden puute ei mielestäni kuitenkaan ole peruste saavutettavuuden huomiotta jättämiselle, sillä saavutettavuus lisää yhdenvertaisuutta ja tuo mukanaan kilpailuedun.  

Kun palvelusi on saavutettava, yhä useampi pystyy käyttämään palvelua – samalla potentiaalisten asiakkaiden määrä kasvaa. Saavutettavuus tekee palvelusta helppokäyttöisemmän kaikille, mikä puolestaan parantaa asiakaskokemusta. Saavutettavuus on etu myös hakukoneiden kannalta: Google nimittäin arvostaa sivustoja, joita on helpompi käyttää ja ymmärtää. 

Miten palvelusta voisi sitten tehdä saavutettavan? Mielestäni parasta on tarttua saavutettavuuteen heti alusta alkaen, eli huomioida se jo palvelua rakennettaessa. Myös jo olemassa olevan palvelun saavutettavuutta voidaan parantaa. Edistitpä saavutettavuutta kummassa tilanteessa tahansa, tee se aina asiantuntijan kanssa. Osaava saavutettavuusasiantuntija auttaa sinua korjaamaan ja kehittämään palveluasi. Sen lisäksi opit itse saavutettavuudesta ja voit jatkossa huomioida sen helpommin! 

Saavutettavuus ei ole irrallinen käyttäjä- ja asiakaskokemuksesta, vaan se hyödyttää aivan kaikkia. Saavutettavuus kannattaa ottaa osaksi yrityksen omaa digitaalista strategiaa, jottei yritys tietoisesti jätä osaa asiakkaista palvelun ulkopuolelle. Saavutettavuus ei ole turhaa vouhotusta, vaan keino tehdä digitaalisesta maailmasta parempi ja helpompi – ihan meille kaikille.