Artikkelit

Palveluväylästä lyhyesti

Blogitekstit • Digitalisaatio • Teknologia

Palveluväylä on hämäävästi nimetty tiedonsiirtoalusta, joka nimestään huolimatta ei perustu ESB (Enterprise Service Bus) -malliseen integraatioon vaan X-ROAD-teknologiaan. Teknologia on alunperin Viron sähköisen hallinnon toimintoihin kehittetty integraatioratkaisu, joka on myöhemmin julkaistu avoimena lähdekoodina. Nykyään sen kehityksestä vastaa Nordic Institute for Interoperability Solutions (NIIS.org). Sähköisellä hallinnolla tarkoitetaan Internetiin tuotuja julkisia palveluita. Käytännössä voidaan puhua julkisen hallinnon Internet-käyttöliittymistä. Tyyppilisiä sähköisen hallinnon tarjoamia asiointipalveluita ovat vero-, sosiaaliturva- ja päätösasiat.

X-ROAD teknologia tarjoaa vakioidun ja tietoturvallisen tavan siirtää tietoa eri osapuolien välillä. X-Road koostuu liityntäpalvelimista (secure server) ja keskuspalvelimista (central server). Keskuspalvelin vastaa hallinnoinnista, lokituksesta ja varmentamisesta – liityntäpalvelimet taas toimivat kuluttajien (consumer) ja tuottajien (producer) välillä tiedonsiirrossa. Palveluväylän toiminnasta ja ylläpidosta vastaa Digi- ja väestötietovirasto.

Kuten arvata voikin, palveluväylään liittymistä varten tarvitaan oma liityntäpalvelin. Liityntäpalvelimen pystyttäminen on nykyään hiukan käsittelyajoista riippuen helppo ja nopea toimenpide. Liityntäpalvelinta pystyttäessä luodaan allekirjoitus- ja autentikointivarmenteet, jotka toimitetaan DVV:lle allekirjoitettaviksi. DVV:n allekirjoittama varmenne mahdollistaa liityntäpalvelimen liittämisen keskuspalvelimeen. Tämän jälkeen muita palveluväylän alipalveluita voidaan lisätä omien palveluiden käyttäjiksi. X-Roadin liityntäpalvelinta hallitaan web-käyttöliittymän kautta.

Palveluväylällä on olemassa kolme eri ympäristöä: FI-DEV, FI-TEST ja FI. Näistä kolmesta FI on tuotantoympäristö; muut ovat testauskäyttöön. Kehitysympäristö eli FI-DEV on avoin kehitysympäristö, johon voi hakea käyttöoikeuden myös yksityishenkilönä. FI-TEST on taas enemmin testiympäristö, joka vaaditaan palveluiden toimivuuden testaukseen ennen tuotantokäyttöä.

Liityntäpalvelimen ja siihen liittettävän palvelun väliin on tarpeiden mukaan hyvä liittää sovitinpalvelu, joka hoitaa WSDL-kuvauksen (=teknisen kuvauksen) mukaisen parsinnan kutsuille ja palauttaa oikeassa SOAP-muotissa kyselyn vastauksen. XRD4J -javaliitännäisellä tämä on helppo toteuttaa.

Kaiken viranomaisten välisen tiedonsiirron tulisi tapahtua nykyään palveluväylän kautta, mutta se tarjoaa myös yksityisille toimijoille vakioidun ja luotettavan tavan tiedonhallintaan. Jos teillä on tarvetta erillaisille ratkaisuille liityntäpalvelimista adaptereihin, me Joinexilla mielellään autamme sinua helpottamaan arkeasi.

Kirjoittajan Jukka Harkki kuva

Jukka Harkki

Saavutettavuus tekee digitaalisesta maailmasta paremman

Blogitekstit • Digitalisaatio • Verkkopalvelut

Tänään vietetään kansainvälistä saavutettavuuspäivää! Suomessa väestö ikääntyy ja yli miljoonalla suomalaisella on vaikeuksia verkkopalvelujen käytössä. Tänäänkin on siis hyvä syy pohtia, miksi saavutettavuus on tärkeää, ja mitä etuja se tuo yrityksen liiketoiminnalle. Saavutettavuus tarkoittaa lyhyesti sitä, että kuka tahansa, taustastaan ja vammoistaan huolimatta, pystyy käyttämään verkkopalveluita. 

Yhä useammat palvelut ovat saatavilla myös verkossa. Tilastokeskuksen mukaan yli 80 prosenttia 16-89-vuotiaista suomalaisista käyttää internetiä useasti päivässä, ja yli puolet käyttää internetiä ostosten tekemiseen. Selvityksen mukaan internetiä käytetään yleisimmin viestintään, medioiden seuraamiseen, ostoksiin sekä asioiden hoitamiseen. Näiden lukujen jatkuva kasvu kertoo myös verkkopalveluiden käytön lisääntymisestä. 

Tämän kasvusuunnan itsessään pitäisi jo herättää palveluntarjoajien huomio: kun yhä useampi käyttää verkkopalveluita, palveluntarjoajan tulisi varmistaa, että palvelu on kaikkien käytössä. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa julkista sektoria ja osaa yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioista noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia. Tulevina vaatimuksina esimerkiksi verkkokauppojen tulee olla saavutettavia 2025 mennessä – muutoin laajoja velvoitteita yksityiselle sektorille ei ole. Velvoittavuuden puute ei mielestäni kuitenkaan ole peruste saavutettavuuden huomiotta jättämiselle, sillä saavutettavuus lisää yhdenvertaisuutta ja tuo mukanaan kilpailuedun.  

Kun palvelusi on saavutettava, yhä useampi pystyy käyttämään palvelua – samalla potentiaalisten asiakkaiden määrä kasvaa. Saavutettavuus tekee palvelusta helppokäyttöisemmän kaikille, mikä puolestaan parantaa asiakaskokemusta. Saavutettavuus on etu myös hakukoneiden kannalta: Google nimittäin arvostaa sivustoja, joita on helpompi käyttää ja ymmärtää. 

Miten palvelusta voisi sitten tehdä saavutettavan? Mielestäni parasta on tarttua saavutettavuuteen heti alusta alkaen, eli huomioida se jo palvelua rakennettaessa. Myös jo olemassa olevan palvelun saavutettavuutta voidaan parantaa. Edistitpä saavutettavuutta kummassa tilanteessa tahansa, tee se aina asiantuntijan kanssa. Osaava saavutettavuusasiantuntija auttaa sinua korjaamaan ja kehittämään palveluasi. Sen lisäksi opit itse saavutettavuudesta ja voit jatkossa huomioida sen helpommin! 

Saavutettavuus ei ole irrallinen käyttäjä- ja asiakaskokemuksesta, vaan se hyödyttää aivan kaikkia. Saavutettavuus kannattaa ottaa osaksi yrityksen omaa digitaalista strategiaa, jottei yritys tietoisesti jätä osaa asiakkaista palvelun ulkopuolelle. Saavutettavuus ei ole turhaa vouhotusta, vaan keino tehdä digitaalisesta maailmasta parempi ja helpompi – ihan meille kaikille. 

Kirjoittajan Jukka Harkki kuva

Jukka Harkki

Saavutettavuutta rakennetaan ihmisen ja työkalujen yhteistyöllä

Blogitekstit • Digitalisaatio • Verkkopalvelut

Digipalvelulaki velvoittaa julkisen sektorin toimijoita täyttämään saavutettavuusvaatimukset verkkosivustoillaan. Saavutettavuuden arviointi on monipuolista työtä, jossa verkkopalvelun toimivuutta tarkastellaan sekä teknisestä että sisällöllisestä näkökulmasta. Tämä voi kuulostaa monimutkaiselta ja jopa hieman tylsältä, mutta kyse on ennen kaikkea siitä, kuinka helppoa verkkosivuston käyttö on. Kun saavutettavuusvaatimukset ovat kunnossa, myös sivuston käyttö on miellyttävää ja helppoa. Kukapa tällaista ei haluaisi?

On selvää, että kaikki sivustot eivät ole muuttuneet saavutettaviksi sen jälkeen, kun digipalvelulain siirtymäaika päättyi. Tällä hetkellä moni palveluntarjoaja pähkäileekin, miten omasta sivustosta voisi saada saavutettavan. Sivustoja arvioidaan paljon ja valmiita sivustoja korjataan arviointiperusteisesti. Kysymys kuitenkin kuuluu: miten saavutettavuus huomioidaan jatkuvasti? Tarjotaksemme entistä laadukkaampia digitaalisia palveluita ja varmistaaksemme, että kuka tahansa voi käyttää niitä, saavutettavuus on huomioitava myös itse kehitystyössä sekä sisällön tuottamisessa. Ei riitä, että vasta valmis tuote arvioidaan – arviointia on tehtävä jatkuvasti.

Saavutettavuuden arviointi vaatii paljon työtä, ja arviointiin vaikuttavatkin keskeisesti sekä palvelun laajuus että sen sisältö. Arviointi vie asiantuntijalta aikaa työn laajuuden mukaan tunneista päiviin. Arvioinnissa on hyötyä monipuolisesta ja tehokkaasta työkalusta, jolla voidaan osittain automatisoida saavutettavuuden arviointia. Tällä hetkellä arvioinneissa tukeudutaan moniin erilaisiin työkaluihin, joista yksikään ei anna valmiita vastauksia saavutettavuuden tilasta: saavutettavuus arvioidaan ihmisen ja työkalujen yhteistyössä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että monipuolisinkaan työkalu ei täysin korvaa ihmistä saavutettavuuden arvioinnissa: verkkopalvelut suunnitellaan ihmisille, joten on tärkeää, että myös ihminen testaa palvelua. Digitaalinen työkalu ei tuota tietoa ihmisen kokemuksesta sivuston käytettävyydestä tai kuormittavuudesta. Saavutettavuuden arvioijan tulee myös tunnistaa erilaiset syyt, jotka voivat rajoittaa palvelun käyttöä.

Saavutettavuus on jatkuvaa työtä. Tämän vuoksi on tärkeää tehdä myös sivuston kehittäjistä ja sisällöntuottajista saavutettavuusosaajia, eikä tukeutua pelkästään saavutettavuusasiantuntijoihin. Saavutettavuus on ennen kaikkea yhdenvertaisuuskysymys. Kun haluamme rakentaa entistä digitaalisempaa yhteiskuntaa, saavutettavuuden tulee olla keskiössä. Ilman saavutettavia ratkaisuja merkittävä osa ihmisistä jää digipalveluiden ulkopuolelle.

Kirjoittajan Jukka Harkki kuva

Jukka Harkki