Ihmiskeskeisyys digipalveluiden kehittämisessä

Blogitekstit • Digitalisaatio • Verkkopalvelut

Digitalisaatiosta puhuttiin pitkään ihmisestä irrallisena toimintana, minkä vuoksi digitalisaatio onkin saanut huonon kaiun ja vaikuttaa kaukaiselta asialta vaikka todellisuus on ihan muuta! Digitalisaation yksi keskeisimmistä tavoitteista on tehdä kaikesta toiminnasta helpompaa ihmisille. Kun ihmiset saavat palveluita entistä paremmin ja monipuolisemmilla tavoilla, myös yritysten toiminta tehostuu. Ihmiskeskeisyys digitalisaatiossa ja digipalveluissa on äärimmäisen tärkeää, jotta ihmisten tarpeisiin vastataan ja arjesta tehdään helpompaa. 

Ihmiskeskeisyydellä tarkoitetaan kykyä ymmärtää ihmisten tarpeita, arkea ja kulttuurista syntyviä tarpeita. Tällä periaatteella varmistetaan, että kehitys tapahtuu aina ihmisten tarpeista eikä keskiössä ole pelkästään yrityksen toiminnan tehostaminen ja rahansäästö. Ihmiskeskeisyyden yksi hienoimmista puolista palvelunkehittäjän kannalta on se, että se haastaa pohtimaan palvelun kehittämistä monipuolisesti erilaisten käyttäjien näkökulmasta. Ihmiskeskeisyydellä varmistetaan myös se, että digipalvelu onnistuu eikä ole vain näennäinen parannus, joka palvelee vain murto-osaa käyttäjistä. 

Mielestäni digipalvelu onkin onnistunein silloin, kun erilaiset ihmiset pystyvät käyttämään palvelua omista rajoitteistaan ja osaamistasosta huolimatta sekä sen lisäksi haluavat palata käyttämään palvelua. Tällöin on murrettu monia aitoja, jotka estävät digipalvelun käytön ja toisaalta varmistettu, että käyttäjä todella hyötyy palvelusta. 

Digipalvelun avulla voidaan monesti tehostaa toimintaa ja nopeuttaa palveluketjua, mikä varmasti kiinnostaa palveluntarjoajia. On kuitenkin huomioitava, että digipalvelu ei aina ole kaikille paras asiointitapa vaan digipalvelun ohella on tärkeää säilyttää myös muunlaisia tapoja asioida. Digipalvelu voi kuitenkin täydentää nykyistä palveluportfoliota ja on suurimmalle osalle käyttäjistä luontevin tapa asioida. 

Miten palvelun kehittämisessä huomioidaan ihmiskeskeisyys?

Kokosin tähän vinkkejä, joista on hyvä lähteä liikkeelle. 

  1. Design for all – älä oleta ihmisten digitaitoja vaan kehitä kaikille.  

Kun palvelu on saavutettava ja yhä useampi pystyy käyttämään sitä, sitä paremmin palvelu palvelee käyttäjiään. Yleensä kehittämisessä sorrutaan monimutkaisuuteen yksinkertaisuuden sijaan. 

  1. Kehitä käyttäjien kanssa – älä laput silmillä 

Ymmärrä palvelun käyttäjää: keille suunnittelet ja miksi? Millaisessa kontekstissa palvelua käytetään ja mikä on palvelun ydintehtävä? Yksi tärkeimmistä asioista on muistaa, että ihmiset ovat erilaisia etkä voi lopulta ikinä tietää suoraan, millaisia haasteita tai odotuksia ihmisillä on palvelun suhteen. Ihmisten tarpeita ei kannatakaan täyttää mutuilemalla omien näkemysten pohjalta. Erilaiset käyttäjät voidaan ottaa osaksi palvelun kehittämistä esimerkiksi käyttäjätutkimuksen avulla – tällöin saatte paljon lisää arvokasta tietoa ja vältätte monet sudenkuopat palvelun kehittämisessä.  

  1. Kuuntele ja testaa

Kun palvelu kehitetään ihmiskeskeisesti, käyttäjien tarpeet huomioidaan. Kuuntele käyttäjiä tarkasti ja testaa palvelua heidän kanssaan. Kuulette suoraan palvelun käyttäjiltä, mikä palvelussa on heille tärkeää ja mikä taas turhaa. Samalla säästätte resursseja, kun ette kehitä turhaan vaan tarpeeseen. 

  1. Tee palvelun käyttöönotosta helppoa ja kivaa 

Käyttäjälle yksi tärkeimmistä kohdista palvelun käytössä on ensimmäinen käyttökerta. Sen perusteella luodaan mielikuva palvelun helppoudesta, käytettävyydestä ja laadusta. Lyhyesti sanottuna siis hyvä palvelu on helppo ottaa käyttöön. Suosittelen keskittymään käyttäjän alkutaipaleeseen palvelussa: ohjaa tarvittaessa ja osoita tärkeimmät toiminnot. Personoitu aloitus myös luo siteen palvelun ja käyttäjän välille. 

  1. Palvelun kehittäminen on jatkuvaa työtä 

Ihmiskeskeisellä kehittämisellä voidaan kuitenkin varmistaa, että palvelun pohja on jo hyvä eikä tärkeitä toimintoja tarvitse heti korjata tai kehittää uudelleen. Luo käyttäjille helppo väylä antaa palautetta ja suuremmissa muutoksissa osallista heitä. 

Kun digipalveluiden kehittämisessä ymmärretään ihmiskeskeisyyden arvokkuus, myös palvelun laatu ja palvelukokemus paranevat. Tällä on suora vaikutus kokemukseen yrityksestä: huono palvelu muistetaan eikä palvelun kehittäminen välttämättä paranna huonoa mielikuvaa. Muista siis aina: digipalvelun ydintarkoitus on lopulta se, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelun helposti ja heille sopivalla tavalla. 

Kirjoittajan Jukka Harkki kuva

Jukka Harkki

Saavutettavuus tekee digitaalisesta maailmasta paremman

Blogitekstit • Digitalisaatio • Verkkopalvelut

Tänään vietetään kansainvälistä saavutettavuuspäivää! Suomessa väestö ikääntyy ja yli miljoonalla suomalaisella on vaikeuksia verkkopalvelujen käytössä. Tänäänkin on siis hyvä syy pohtia, miksi saavutettavuus on tärkeää, ja mitä etuja se tuo yrityksen liiketoiminnalle. Saavutettavuus tarkoittaa lyhyesti sitä, että kuka tahansa, taustastaan ja vammoistaan huolimatta, pystyy käyttämään verkkopalveluita. 

Yhä useammat palvelut ovat saatavilla myös verkossa. Tilastokeskuksen mukaan yli 80 prosenttia 16-89-vuotiaista suomalaisista käyttää internetiä useasti päivässä, ja yli puolet käyttää internetiä ostosten tekemiseen. Selvityksen mukaan internetiä käytetään yleisimmin viestintään, medioiden seuraamiseen, ostoksiin sekä asioiden hoitamiseen. Näiden lukujen jatkuva kasvu kertoo myös verkkopalveluiden käytön lisääntymisestä. 

Tämän kasvusuunnan itsessään pitäisi jo herättää palveluntarjoajien huomio: kun yhä useampi käyttää verkkopalveluita, palveluntarjoajan tulisi varmistaa, että palvelu on kaikkien käytössä. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa julkista sektoria ja osaa yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioista noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia. Tulevina vaatimuksina esimerkiksi verkkokauppojen tulee olla saavutettavia 2025 mennessä – muutoin laajoja velvoitteita yksityiselle sektorille ei ole. Velvoittavuuden puute ei mielestäni kuitenkaan ole peruste saavutettavuuden huomiotta jättämiselle, sillä saavutettavuus lisää yhdenvertaisuutta ja tuo mukanaan kilpailuedun.  

Kun palvelusi on saavutettava, yhä useampi pystyy käyttämään palvelua – samalla potentiaalisten asiakkaiden määrä kasvaa. Saavutettavuus tekee palvelusta helppokäyttöisemmän kaikille, mikä puolestaan parantaa asiakaskokemusta. Saavutettavuus on etu myös hakukoneiden kannalta: Google nimittäin arvostaa sivustoja, joita on helpompi käyttää ja ymmärtää. 

Miten palvelusta voisi sitten tehdä saavutettavan? Mielestäni parasta on tarttua saavutettavuuteen heti alusta alkaen, eli huomioida se jo palvelua rakennettaessa. Myös jo olemassa olevan palvelun saavutettavuutta voidaan parantaa. Edistitpä saavutettavuutta kummassa tilanteessa tahansa, tee se aina asiantuntijan kanssa. Osaava saavutettavuusasiantuntija auttaa sinua korjaamaan ja kehittämään palveluasi. Sen lisäksi opit itse saavutettavuudesta ja voit jatkossa huomioida sen helpommin! 

Saavutettavuus ei ole irrallinen käyttäjä- ja asiakaskokemuksesta, vaan se hyödyttää aivan kaikkia. Saavutettavuus kannattaa ottaa osaksi yrityksen omaa digitaalista strategiaa, jottei yritys tietoisesti jätä osaa asiakkaista palvelun ulkopuolelle. Saavutettavuus ei ole turhaa vouhotusta, vaan keino tehdä digitaalisesta maailmasta parempi ja helpompi – ihan meille kaikille. 

Kirjoittajan Jukka Harkki kuva

Jukka Harkki

Saavutettavuutta rakennetaan ihmisen ja työkalujen yhteistyöllä

Blogitekstit • Digitalisaatio • Verkkopalvelut

Digipalvelulaki velvoittaa julkisen sektorin toimijoita täyttämään saavutettavuusvaatimukset verkkosivustoillaan. Saavutettavuuden arviointi on monipuolista työtä, jossa verkkopalvelun toimivuutta tarkastellaan sekä teknisestä että sisällöllisestä näkökulmasta. Tämä voi kuulostaa monimutkaiselta ja jopa hieman tylsältä, mutta kyse on ennen kaikkea siitä, kuinka helppoa verkkosivuston käyttö on. Kun saavutettavuusvaatimukset ovat kunnossa, myös sivuston käyttö on miellyttävää ja helppoa. Kukapa tällaista ei haluaisi?

On selvää, että kaikki sivustot eivät ole muuttuneet saavutettaviksi sen jälkeen, kun digipalvelulain siirtymäaika päättyi. Tällä hetkellä moni palveluntarjoaja pähkäileekin, miten omasta sivustosta voisi saada saavutettavan. Sivustoja arvioidaan paljon ja valmiita sivustoja korjataan arviointiperusteisesti. Kysymys kuitenkin kuuluu: miten saavutettavuus huomioidaan jatkuvasti? Tarjotaksemme entistä laadukkaampia digitaalisia palveluita ja varmistaaksemme, että kuka tahansa voi käyttää niitä, saavutettavuus on huomioitava myös itse kehitystyössä sekä sisällön tuottamisessa. Ei riitä, että vasta valmis tuote arvioidaan – arviointia on tehtävä jatkuvasti.

Saavutettavuuden arviointi vaatii paljon työtä, ja arviointiin vaikuttavatkin keskeisesti sekä palvelun laajuus että sen sisältö. Arviointi vie asiantuntijalta aikaa työn laajuuden mukaan tunneista päiviin. Arvioinnissa on hyötyä monipuolisesta ja tehokkaasta työkalusta, jolla voidaan osittain automatisoida saavutettavuuden arviointia. Tällä hetkellä arvioinneissa tukeudutaan moniin erilaisiin työkaluihin, joista yksikään ei anna valmiita vastauksia saavutettavuuden tilasta: saavutettavuus arvioidaan ihmisen ja työkalujen yhteistyössä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että monipuolisinkaan työkalu ei täysin korvaa ihmistä saavutettavuuden arvioinnissa: verkkopalvelut suunnitellaan ihmisille, joten on tärkeää, että myös ihminen testaa palvelua. Digitaalinen työkalu ei tuota tietoa ihmisen kokemuksesta sivuston käytettävyydestä tai kuormittavuudesta. Saavutettavuuden arvioijan tulee myös tunnistaa erilaiset syyt, jotka voivat rajoittaa palvelun käyttöä.

Saavutettavuus on jatkuvaa työtä. Tämän vuoksi on tärkeää tehdä myös sivuston kehittäjistä ja sisällöntuottajista saavutettavuusosaajia, eikä tukeutua pelkästään saavutettavuusasiantuntijoihin. Saavutettavuus on ennen kaikkea yhdenvertaisuuskysymys. Kun haluamme rakentaa entistä digitaalisempaa yhteiskuntaa, saavutettavuuden tulee olla keskiössä. Ilman saavutettavia ratkaisuja merkittävä osa ihmisistä jää digipalveluiden ulkopuolelle.

Kirjoittajan Jukka Harkki kuva

Jukka Harkki

Kolme vinkkiä verkkopalvelun uudistamiseen

Verkkopalvelut

Digitalisoitunut ympäristö tuo kuluttajan ulottuville lukuisia erilaisia palveluita. Näitä palveluita käytetään jokapäiväiseen asiointiin, kuten pankki- ja veroasioiden hoitoon, matkalippujen ostamiseen ja ostosten tekemiseen verkkokaupoista.

Ihmisille on muodostunut kuva siitä, miltä laadukkaan verkkopalvelun tulee näyttää ja miten sen pitää toimia. Useat päivittäin käytetyt palvelut ovat syntyneet satojen työ- ja suunnittelutuntien tuloksena. Niiden käytettävyyteen, toimivuuteen ja saavutettavuuteen on kiinnitetty erittäin paljon huomiota. Hyvin käytettävä ja helppokäyttöinen palvelu on jo itsestäänselvyys.

Ulkoasun ja toiminnallisuuden lisäksi palvelun laatuvaikutelmaan vaikuttaa myös palvelin. Verkkopalvelun hitaus saattaa vaikuttaa negatiivisesti mielikuvaan, ja toki myös sijoituksiin hakutuloksissa. Ei siis ole ihan sama miltä palvelu näyttää ja miten se toimii. Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran!

Aseta tavoitteet uudistamiselle

Verkkopalvelua ei kannata uudistaa vain uudistamisen takia. Asettamalla liiketoimintaa tukevia, selkeitä ja saavutettavia tavoitteita on uudistusprojekti investointi eikä kuluerä. Palvelun nopeuttaminen ja käyttöliittymän selkeyttäminen lisäävät asiakastyytyväisyyttä, ja sitä kautta saat aikaan parempia tuloksia.

Tavoitteiden asettamiseen voidaan käyttää esimerkiksi SMART-työkalua. Sillä tavoite voidaan asettaa järkevästi viiden eri määritteen avulla, jolloin tavoitteesta tulee mm. selkeä, mitattava ja realistinen.

Valitse kokenut kumppani

Paras kumppani omaa sopivan yhdistelmän kokemusta ja näkemystä. Kokemus takaa kuhunkin projektiin oikeat, järkevät ratkaisut. Kumppanilla tulee olla myös näkemystä digitaalisen maailman mahdollisuuksista, jotta projektiin saadaan kunnon pohja pitkäjänteiseen kehitystyöhön.

Suunnittele käyttäjälähtöisesti, toteuta ketterästi

Kun projektin lähtökohtina ovat sisältö ja asiakas, olet jo matkalla oikeaan suuntaan. Verkkopalvelua on helpompi käyttää ja hahmottaa, kun käyttöliittymä on suunniteltu asiakaslähtöisesti. Myös sisältö ja sen rakenne helpottavat käyttäjää sisäistämään ja hyödyntämään palvelua paremmin. 

Ketterällä ja joustavalla toteutuksella mahdollistat projektin etenemisen joutuisasti ja sen, että projekti valmistuu aikataulussa. Hyvän kumppanin kanssa pääset avoimesti seuraamaan projektin etenemistä sekä vaikuttamaan sen etenemiseen.

Kirjoittajan Jukka Harkki kuva

Jukka Harkki